Millainen on hyvä työtyytyväisyyskysely?

Työntekijät ovat yrityksen tärkein resurssi. Tyytyväiset työntekijät sitoutuvat organisaatioon ja ovat motivoituneita. Hyvä työtyytyväisyyskysely auttaa työnantajaa löytämään keskeiset motivaatiotekijät, paljastamaan työn, työyhteisön ja -kulttuurin epäkohdat ja tunnistamaan keinot, joilla vaikuttaa tehokkaimmin työntekijöiden työtyytyväisyyteen. Työntekijöillä on suuri vaikutus asiakaskokemukseen ja organisaation menestymiseen.

Työtyytyväisyyskyselyyn vastaaminen on itsessään tärkeä hetki työntekijälle – hänen mielipidettään kysytään, mikä jo sinällään osoittaa että hänen mielipiteellä on väliä. Palautteen antaminen kasvokkain saattaa olla myös joillekin vaikeaa, jolloin työtyytyväisyyskyselyssä on helpompi antaa palautetta. Työtyytyväisyyskyselyn avulla saadaan kaikkien ääni organisaatiossa kuuluviin. Isoissa organisaatioissa työtyytyväisyyskysely saattaa olla myös ainoa keino tuoda mielipide julki koko organisaatioita koskevista asioista – esimerkiksi sen kulttuurista, organisaatiorakenteesta tai arvojen toteutumisesta. Esimerkiksi esihenkilötyö voi toimia hyvin, mutta työ osastojen välillä ei ole toimivaa. Työntekijöiden tyytyväisyyteen vaikuttaa olennaisesti myös työn sujuvuus. Oikein tehty työtyytyväisyyskysely auttaa keräämään laaja-alaisesti dataa organisaation toimivuudesta ja paljastaa sen kehityskohdat.

Erilaiset tavat mitata

Työtyytyväisyyttä kannattaa mitata erilaisilla kyselyillä. Useammin toistuvat pulssikyselyt (esimerkiksi kerran kuukaudessa) ovat lyhyitä ja kertovat enemmän työpaikan yleisestä fiiliksestä ja työn kuormittavuudesta. Ketterät kyselyt auttavat reagoimaan nopeasti. Korkeintaan muutaman kerran vuodessa tehtävät laajemmat kyselyt taas antavat syvällisempää tietoa yrityksen työntekijöiden ajatuksista ja mielipiteistä. Näiden lisäksi voidaan tehdä erilaisia exit-kyselyjä irtisanoutuneille työntekijöille tai juuri yritykseen tulleille työntekijöille kysyä perehdytyksen ja rekrytoinnin onnistumisesta. Tarkemmat kyselyt, jotka keskittyvät tiettyyn prosessiin antavat yksityiskohtaisempaa tietoa, jolloin työntekijäkokemuksen kehittäminen on helpompaa.

Tyytyväisyys työtään kohtaan lisää työntekijän sitoutumista työhönsä ja työnantajaansa. Hyvä työtyytyväisyyskysely mittaa työntekijöiden sitoutumista työhönsä ja niitä tekijöitä, joilla on keskimäärin suurin vaikutus viihtyvyyteen ja tyytyväisyyteen. Ovatko työntekijät ylpeitä ja innokkaita työssään? Suosittelisivatko he työpaikkaa tutuilleen? Aikovatko he pysyä työssään? Mikä on heidän kokonaistyytyväisyytensä?

Tekijät, jotka vaikuttavat työtyytyväisyyteen ja -motivaatioon voivat vaihdella yksilötasolla paljonkin. On tärkeää selvittää, mitkä ovat ne tärkeimmät tekijät niin yleisellä kuin yksilötasolla ja miten työnantajana onnistutaan niiden tarjoamisessa. Mitä tehdään jo nyt hyvin ja missä asioissa on parantamista? Hyvä työtyytyväisyyskysely auttaa selvittämään, miten työntekijöitä voidaan sitouttaa ja motivoida paremmin.

Mitä hyvässä työtyytyväisyys kyselyssä kannattaa kysyä?

Lyhyessä pulssityyppisessä kyselyssä kannattaa suosia muutamia valmiilla vastausvaihtoehdoilla olevia kysymyksiä sekä avointa kysymystä. Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi työpaikan yleiseen ilmapiiriin, työn kuormittavuuteen, tiimityön toimivuuteen, kommunikointiin tai suositteluindeksi eNPS:n mittaamiseen. Koska kysymyksiä on vähän, kannattaa tarkkaan harkita mitkä ovat ne kohdat joihin organisaation kehittämistyössä halutaan keskittyä.

Harvemmin tehtävässä laajassa kyselyssä voidaan kysyä enemmän kysymyksiä sekä useampaa avointa kysymystä. Laajemmassa työtyytyväisyyskyselyssä kannattaa kysyä myös organisaation arvoista, merkityksestä ja strategiasta – miten nämä henkilöstön mielestä toteutuvat ja miten organisaatiokulttuuri käytännössä ilmenee. Motivaatiotekijöiden tutkimisessa ei kannata olettaa liikaa ennakkoon – työntekijät voivat motivoitua eri asioista kuin mitä on oletettu tai asiat ovat voineet muuttua vuosien varrella. Kysymysten muotoilussa ei siis kannata olla johdatteleva ja suosittelemme antamaan työntekijöille aidon mahdollisuuden vaikuttaa työoloihin.

Henkilöstölle suunnatussa kyselyssä kannattaa aina olla avoimia kysymyksiä, mutta niihin vastaaminen voidaan jättää kyselyn vastaajalle vapaaehtoiseksi. Avoimet kysymykset voivat paljastaa hyödyllistä tietoa, johon ei muuten osaisi kiinnittää huomiota. Avoimia kysymyksiä voidaan esittää muiden kysymysten jälkeen tarkentavina kysymyksinä tai yleisinä kysymyksinä kyselyn lopuksi.

Avoimiin kysymyksiin vastaaminen edellyttää usein työntekijän luottamusta siihen, että hänen antamillaan vastauksilla on vaikutusta. Luomalla avointa, kannustavaa ilmapiiriä, jossa jokainen uskaltaa tuoda oman mielipiteensä esiin ja tietää, että niihin myös reagoidaan asianmukaisella tavalla, kannustaa työntekijöitä ottamaan enemmän vastuuta työyhteisön viihtyvyydestä ja työkulttuurin kehittämisestä. Psykologinen turvallisuus auttaa saamaan moninaisemmat äänet kuuluviin työyhteisössä. Avoimen palautteen analysoiminen on arvokasta, mutta hyvin aikaa vievää työtä. Avoimen palautteen analyysin avulla voit säästää työaikaa ja saada nopeasti selville mistä työntekijöiden avoin palaute on koostunut.

Työtyytyväisyyskyselyn jälkeen

Hyvä työtyytyväisyyskysely auttaa kustannustehokkaasti keräämään palautetta, ajatuksia ja ideoita työntekijöiltä helposti raportoitavaan muotoon. Työtyytyväisyyden seuraaminen ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten seuraaminen on helppoa, jos kysely toistetaan tietyn väliajoin. Työtyytyväisyyskysely on erityisesti isoissa organisaatioissa hyvä tapa saada kerättyä kaikkien organisaation jäsenten näkökulma helposti yhteen. Raportoinnin avulla on myös helppo huomata esimerkiksi tiimi- tai yksikkökohtaiset erot työtyytyväisyydessä.

Työtyytyväisyyskyselyn tuloksia kannattaa käydä läpi yhdessä henkilöstön kanssa. Esimerkiksi organisaatiokulttuurista, strategian toteutumisesta tai työpaikan ilmapiiristä ei ole vastuussa vain HR-osasto vaan koko organisaatio. Viestintä, keskustelut ja yhteisten toimenpiteiden sopiminen auttavat koko työyhteisöä kehittymään. Kyselyiden haasteena on, että lisätietojen kysyminen on usein haastavaa ja palaute voi olla annettuna joskus epäselvästi. Tiimin kanssa yhdessä läpikäydyt kyselyn tulokset auttavat keskittymään oikeisiin kehityskohteisiin. Kyselyihin saatetaan myös kirjoittaa mielipiteitä hyvinkin jyrkästi, mutta avoimella viestinnällä voidaan epäselvyyksiin saada täsmennystä, jolloin molemminpuolinen ymmärrys paranee.

Roidun kysely – ja raportointijärjestelmässä on mahdollista vertailla tuloksia esimerkiksi eri osastojen tai alueiden välillä tai asettaa automatisoidut raportit tulemaan suoraan sähköpostiin. Roidu voidaan myös integroida eri henkilöstöhallinnon järjestelmiin. Mahdollisuudet erilaisiin kyselyihin ja pääsy reaaliaikaiseen raportointiin auttavat tiedolla johtamisessa. Ota yhteyttä myyntiimme, jos organisaatiossanne on tarvetta työtyytyväisyyden mittaamiselle ja raportoinnille. Voit myös jatkaa lukemista lukemalla artikkelimme 100 kysymystä henkilöstökyselyyn.