Työntekijäymmärryksen hankkiminen tukee oikein tehtynä koko organisaation johtamista. Työntekijäymmärrystä voidaan käyttää esimerkiksi työntekijäkokemuksen, työnantajabrändin, henkilöstöjohtamisen tai operatiivisen johtamisen pohjana.
Työntekijöiden arkipäivää ja toiveita ymmärtämällä voidaan rakentaa entistä vetovoimaisempi organisaatio. Tiedon hankkiminen on ensimmäinen askel, mutta sen pohjalta pitäisi pystyä tekemään myös aitoja kehittämistoimenpiteitä.
Työntekijät vertaa omia odotuksiaan todellisuuteen. Mistä nämä odotukset syntyvät ja voidaanko niihin vaikuttaa? Mitä organisaatio voisi tehdä täyttääkseen nämä odotukset pitovoiman parantamiseksi?
Mitä työntekijäymmärrys tarkoittaa?
Työntekijäymmärrys tarkoittaa, että organisaatio kerää tietoa eri lähteistä työntekijöistään ja pyrkii ymmärtämään heidän ajatuksiaan, ongelmiaan, odotuksiaan ja kokemuksiaan. Työntekijäymmärrys koostuu esimerkiksi näistä tietolähteistä:
– Laajemmat henkilöstökyselyt
– Pulssikyselyt
– 360-arvioinnit
– Kehityskeskustelut
– Työpajat
– Henkilöstödata (esimerkiksi poissaolot, vaihtuvuus)
– Haastattelut
Eri lähteistä koostettua aineistoa jalostamalla ja hyväksi käyttämällä voidaan saada kokonaisvaltaista näkemystä tukemaan johtamista. Kehittämistyöhön vaadittavat investoinnit saavat selkänojan, kun kehitysehdotukset perustuvat kunnolliseen tiedon analysointiin.
Työntekijäymmärryksen keräämisen avulla voidaan todentaa työntekijäkokemuksen kehittymistä sekä ymmärtää, miten ja miksi työntekijöiden toiveet ja ajatukset muuttuvat. Kun työntekijöiden työtyytyväisyydestä, työhyvinvoinnista, resursseista, perehdytyksestä, työvälineistä ja prosesseista huolehditaan, pystyvät työntekijät tarjoamaan entistä parempaa asiakaskokemusta. Lisäksi työnantajabrändiä on helpompi rakentaa, kun brändi perustuu aitoon työntekijäkokemukseen.
Henkilöstökyselyt osaksi työntekijäymmärryksen hankkimista
Kyselyiden toteuttamisessa on muutama ylivoimainen etu:
– Kaikki ja erityisesti myös hiljaisemmat persoonat saavat kertoa mielipiteensä. Jos työyhteisössä vain äänekkäimmät henkilöt saavat äänensä kuuluviin, voi kehittämistoimenpiteet perustua vinoutuneeseen näkemykseen.
– Laadullista analyysia pystytään usein tekemään vain rajatusti, mutta kysely saa kaikkien äänen kuuluville.
– Kyselyihin vastaajat voivat rauhassa miettiä vastauksiaan.
– Kyselyistä saadaan vertailukelpoista tietoa. Kerätty palaute on luotettavaa, kun se on laadukasta ja sitä on kertynyt tarpeeksi.
Henkilöstökyselyistä ja pulssikyselyistä saatu data tuovat paljon työntekijäymmärrystä, erityisesti työntekijöiden antamat avoimet palautteet. Avointen palautteiden analysoinnissa kannattaa hyödyntää avoimen palautteen analysointia.
Henkilöstökyselyihin vastaajat voivat kokea henkilöstökyselyihin vastaamisen turhauttavana, jos tuloksia ei käydä läpi asianmukaisesti tai tuloksien perusteella ei tehdä minkäänlaista toimenpidettä. Tämän vuoksi kyselyiden tuloksien pohjalta pitäisi käydä aina dialogia henkilöstön kanssa.
Työntekijäkokemuksen kehittäminen dataohjautuvasti
Hyvä työntekijäkokemus on merkittävässä roolissa, mitä tulee sitoutumiseen, työnantajabrändiin, työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Kun työntekijäkokemusta mitataan säännöllisesti ja pystytään löytämään dataan perustuvia kehityskohteita, on kehitystyön suunnittelu ja seuraaminen helpompaa.
Henkilöstökyselyssä kannattaa kysyä vain asioita, jotka ovat oikeasti tärkeitä organisaation menestyksen kannalta. Henkilöstökyselystä ei kannata tehdä liian pitkää, vaan miettiä mitkä ovat avainmittarit, jolla työntekijäkokemuksen onnistumista mitataan. Henkilöstökysely kannattaa toteuttaa myös vaikeina aikoina, sillä kyselyn avulla työntekijöiden tarpeet, toiveet ja huolenaiheet tulevat näkyväksi.
Henkilöstökyselyssä onnistuminen ei tarkoita, että kaikki olisivat tyytyväisiä kaikkeen, vaan että esiin nostetuista aiheista käytäisiin aitoa keskustelua ja palautteen perusteella pystyttäisiin tekemään muutoksia. Tämän vuoksi negatiivisia kommentteja ei tule pelätä, vaan ne ovat lähtökohta muutokselle ja dialogille.
Roidun ohjelmisto ja henkilöstö on tukenasi työntekijäkokemuksen mittaamisessa
Työntekijäymmärrystä ei kannata rakentaa kertaluonteisena projektina, vaan työntekijäymmärryksen kartuttaminen tulisi olla jatkuvaa.
Roidun ohjelmistossa on mahdollista toteuttaa erilaisia henkilöstökyselyjä, pulssikyselyjä ja 360-mittausta. Kyselyiden lähettäminen pystytään automatisoimaan esimerkiksi HRM-järjestelmään tehdyn integraation avulla. Kun tuloksia saadaan käsiteltäväksi nopealla syklillä, pystytään ongelmakohtiin pureutumaan nopeasti ja kehittämään organisaatiota ketterästi. Roidun avulla pystytään tekemään monikanavaista mittaamista – sama kysely voidaan lähettää joko esimerkiksi henkilön työsähköpostiin tai tekstiviestitse. Autamme kyselyiden luomisessa ja ohjelmiston käyttöönotossa.
