Yle uutisoi tänään terveyskeskusten lääkäripulasta, johon ei auta palkka tai pakottaminen. Nuoret lääkärit kertovat palkkauksen olevan vasta 11. sijalla työpaikan valintaan vaikuttavista tekijöistä. Terveyskeskuksiin ei haluta mennä töihin, koska työhön ei ole varattu riittävästi aikaa eikä resursseja eikä siten ole riittäviä edellytyksiä hoitaa potilaita kunnolla.* Työaika kuluu epäolennaisuuksiin: kokouksissa istumiseen ja sihteerintöihin eikä itse potilastyöhön. Kukapa meistä haluaisi olla työpaikassa, jossa ei ole mahdollisuutta tehdä työtään hyvin ja saada niin asiakkailtaan, heidän omaisiltaan kuin medialtakin kuraa niskaan päivästä ja vuodesta toiseen.
Samaan aikaan vanhusten hoidon ongelmat eivät ota laantuakseen ja vakavia puutteita hoidon laadussa havaitaan edelleen valvonnan lisäännyttyä. Suurimmat syyt hoiva-alan ongelmiin on hoitajien ajan ja resurssien puute riittämättömän henkilöstön vuoksi. Pätevää henkilökuntaa ei meinaa löytyä ja ongelmia paikataan sijaisilla, joita ei ehditä perehdyttää. Mediakohut eivät todellakaan lisää alan houkuttelevuutta tai asiakkaiden tai heidän omaisuutensa luottamusta palvelun laatuun.
Antakaa ammattilaisille aikaa ja mahdollisuus tehdä työnsä
Näissä ongelmissa tarkastellaan saman kolikon kahta eri puolta: kun henkilökuntaa ja resursseja ei ole tarpeeksi, hoidon laatu heikkenee ja potilasturvallisuus vaarantuu. Samalla potilaiden tyytymättömyys kasvaa, julkiseen terveydenhuoltoon ja yksityisiin hoivapalveluiden tuottajiin ei luoteta ja mediassa riepotellaan ongelmia joka suunnasta. Ongelmia yritetään korjata palkkaamalla lisää henkilökuntaa, joka ei halua tulla töihin, koska alallaan vallitsevista ongelmista ja epäkohdista ollaan hyvin tietoisia eikä luoteta, että näennäiset ja oletettavasti tilapäiset ratkaisut tuovat pysyvää parannusta työolosuhteisiin. Väliaikaisesti valvontaa lisätään, mutta todennäköisesti rahan puute ajaa tilanteen takaisin lähtökuoppiin, kunhan kohu taas laantuu.
Kaikkiin näihin ongelmiin on kuitenkin sama lääke: tarjota niin lääkäreille kuin hoitajillekin riittävästi aikaa ja resursseja hoitaa työnsä hyvin takaamalla riittävä henkilöstömitoitus. Samalla kasvatetaan potilastyytyväisyyttä ja -turvallisuutta, parannetaan hoidon laatua, ehkäistään työuupumusta, lisätään työssä viihtymistä, siihen sitoutumista ja erityisesti hoiva-alan houkuttelevuutta. Lääkärit ja hoitajat ovat kuitenkin ensisijaisesti ihmisiä, joilla on paitsi omatunto ja halu tehdä työnsä hyvin, myös oma elämä ja siihen pitää jäädä riittävästi aikaa ja energiaa työn ulkopuolella. Kun työ kuormittaa kuten hoiva-alalla usein käy, ei ole aikaa palautua työstään ja työuupumus on väistämätön.
Kysykää lääkäreiltä ja hoitajilta, miten asiat kannattaisi tehdä
Valvontaa ei pitäisi unohtaa median lopetettua ongelmien nostamisen tapetille, vaan tulisi luoda pysyvät käytännöt sille, miten jatkuvaa hoidon laadunvalvontaa tehdään ympäri vuoden. Kirjoitin jo talvella siitä, miten laadunvalvontaa voitaisiin parantaa kattavasti, edullisesti ja yksinkertaisesti. Tarvitaan myös kanava sille, miten lääkärit ja hoitajat voivat raportoida havaituista ongelmista ja tuoda esille kehitysideansa siitä, miten potilasturvallisuutta ja -kokemusta voidaan parantaa. Monilla lääkäreillä ja hoitajilla on hyvin tiedossa, kuinka heidän tekemää työtä voitaisiin pienillä muutoksilla parantaa siten, että se vaikuttaisi erittäin positiivisesti myös potilaskokemukseen ja -turvallisuuten. Heille ei vain tarjota kanavaa tuoda hiljaista tietoaan näkyväksi.
Hyvä hoito niin terveyskeskuksissa kuin hoivakodeissakin lähtee siitä, että henkilöstömitoitus on riittävällä tasolla, jotta alansa ammattilaisilla on tarpeeksi aikaa ja resursseja tehdä työnsä huolellisesti. Samalla korjataan ongelmat potilasturvallisuudessa, asiakastyytyväisyydessä, työhyvinvoinnissa ja henkilöstön saatavuudessa.
*Resursseilla tarkoitan esimerkiksi riittäviä ja asianmukaisia toimitiloja, henkilöstömitoitusta ja tukihenkilökuntaa, mahdollisuutta keskittyä tekemään vain työkuvan mukaista työtä ja tietenkin riittävää budjettia, jotta esimerkiksi potilaita voidaan määrätä tarvittaviin jatkotutkimuksiin kohtuullisessa ajassa.
